On helppo ymmärtää, miksi Suomen liiton päävalmentajavalinnasta vastaavat ovat päätyneet ehkä monelle tuntemattomaan Joel Banks -nimiseen kaveriin Englannista. Valinnan perusteina on kuitenkin paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia perusteita.
Banks seuraa seurajoukkueessaan Belgiassa lentopallon kansainvälistä kehittymistä aitiopaikalta nousevien nuorten joukkueiden liigassa. Nousevat nuoret ovat pääosassa myös Suomen maajoukkueessa sen jälkeen kun maajoukkueen vanhemmista pelaajanimistä yksi toisensa jälkeen on jäänyt pois kuvioista.
Banksin täytyy tietää erittäin hyvin mikä on tämän hetken kehityssuunta kansainvälisessä lentopallossa. Samaan aikaan hänellä on kuitenkin pitkäaikainen käsitys siitä, millaista lentopallo on ollut 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja mikä näistä ajoista on muuttunut.
Suomen liigasta on samaan aikaan muodostunut hiukan vanhempien pelaajien dominoima sarja, joka on hieman erikoinenkin kehitys pohjolan perukoilla – samaan aikaan kun moni muu suomalainen palloilusarja on muuttunut selvemmin kasvattajaliigaksi.
Samanlaista nuorten pelaajien kehitystyötä Banks on päässyt näkemään kotimaansa Englannin joukkueen kanssa, kun joukkueen oli tehtävä iso työ kohti Lontoon olympialaisia, ettei kisoista tullut heittopussijoukkueen kannalta täydellistä pannukakkua, kuten ei tapahtunutkaan. Englannin pelit olivat ihan viihdyttäviä tapahtumia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Volleyball_at_the_2012_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_tournament
Banks ei myöskään ole enää ihan mikään nuori valmentaja. Tämä tuo automaattisesti lisää auktoriteettia Suomen nuoria pelaajia kohtaan. Eihän tietysti kukaan maajoukkueessa ole leikillään mukana, mutta nyt liika kaveriuden uhka valmentajan ja pelaajien väliltä poistuu kokonaan.
Sammelvuon jälkeen suomalaisen valmentajan valitseminen olisi joka tapauksessa tiennyt vähemmän meritoituneen valmentajan tuloa kehiin. Signaali olisi väkisinkin vienyt maajoukkuetta jäähdyttelyn suuntaan, olisi tähän sitten valittu kuka tahansa kotimainen valmentaja. Tämä olisi ollut todennäköisesti katastrofaalista tulevaisuuden kannalta., kun käyrän suunta olisi ollut yhä vaarassa jatkaa laskuaan.
Nyt kaikilla, jotka haluavat lähteä puolustamaan Suomen värejä, on enemmän näyttämisen halua, sekä joukkueen sisällä että ulospäin ja parhaimmillaan maajoukkueen kokonaisuuden tekemisen suunta kääntyy taas nousuun.
Juha Silvanto
lentis.net
lentis.net 